Ei todellakaan tunnu, että joulu tulisi. Pikkujouluja on jo monet takana, mutta jo pelkästään ulkoiset tekijät tekevät mielestä epäjouluisen. Marraskuun alun lumipaljous on muisto vain. Tiedä sitten onko tämä syksyä vai kevättä. Ehkäpä joulumieli tulee, kun pääsen käymään Raahessa keskiviikkona. Ei sillä, että siellä lunta olisi, mutta pääsee syömään lanttu- ja porkkanalaatikkoa kun valtuusto jouluruokailee ennnen kokousta.

Asioitakin on taas saatu valmisteltua. Päävastuualueitten johtosääntö on samassa paketissa budjetin kanssa. Mielenkiintoista, sitä on saanut lukea silmä kovana. Budjettivaltuustossa ei tarvistisi olla edes valtuustoaloitteita. Budjetti on kuitenkin niin tärkeä, että se pitäisi pystyä käsittelemään täysin omassa kokouksessa.

Tänä vuonna Raahen taloudellinen tilanne on antanut elpymisen merkkejä. Ensi vuoden talousarvio on kasvavan talouden mukainen, eli tulos on positiivinen. Saa sitten nähdä mikä on toteuma. Niin kaun kuin olen ollut valtuustossa, niin rahat eivät ole riittäneet koskaan. Nyt yhteisöverot ovat kohonneet taas aiemmalle tasolle ja valtuusto älysi nostaa veroprosentin 19,75 % johon sen itse määrittelin ennen vaaleja Raahen Seudun tiedustellessa silloisilta valtuutetuilta verokantaa.

Ehkä henkilökohtaisesti miellytävintä tässä budjetissa on, että Sulatto rantabiletapahtuma on nyt virallisesti otettu vakinaiseksi kaupungin kulttuuri- ja nuorisotapahtumaksi. Cupin lailla se on mahtava osallisuushanke ja juuri sellaista toimintaa mihin kaupungin pitää panostaa nuorisotyössä. Raahelaisnuorten saama henkinen pääoma on näissä osallisuushankkeissa kasvanut valtavasti. Samalla nuoret sitoutuvat myös kotikuntaansa, koska saavat olla toimiva osa sitä.

Tampereella asti ihannoidaan Raahelaista nuoriso-osaamista. Olen Vasemmistonuorten edustaja Tampereen kaupungin nuorisokahvilatyöryhmässä ja olin ollut pakahtua ylpeydestä, kun huomasin, että Raahen Cupin oli pääasiallinen esimerkkikohde työryhmälle joka laati esityksen kaupungille.