Raimo Sailas suomii taas vaihteeksi Suomen "tehotonta" terveydenhoitoa. Suomihan on bruttkonasantuotteeseen nähden kehitysmaan tasolla terveydenhoitokustannuksissa, mutta sekin on Raimolle liikaa.Uusimmassa Hesarissa hän toteaa henkilöstövajauksesta, että työvoimatilanne on hankala vuoteen 2015 tultaessa, mutta pulaa ei ratkaista nostamalla palkkoja. Sailas varmaan käyttää ongelmanratkaisukeinona taikakääpiöitä. Palkka luo arvostusta ja mahdollistaa työn tekemistä. Esimerkiksi sairaanhoitajien kohdalla pitäisi puhua myös kokonaispalkasta. Siis siitä summasta joka käytetään palkkoihin. Sen tulisi nousta, koska se merkitsisi lisää hoitajia.

"Lääkäreitä ja hoitajia on jo paljon. On organisaation vika, jos työssä ei viihdytä", toteaa pientä virkamiespalkkaa nauttiva Sailas. On tietenkin totta, että lääkäreitä ja hoitajia on lukumääräisesti paljon. Se taas onko niitä tarpeisiin nähden riittävästi on toinen asia. Sailas on siis oikeassa, mutta sailasmaisesti vääntelee totuutta. On myös organisaation vika, että työssä ei viihdytä,  varsinkin jos organisaatio ylityöllistää. Rahalla saa ja vähällä rahalla ei saa.

Onhan selvä asia, että jos hoitajat ovat esimerkiksi pätkityssä työsuhteessa ja tekevät töitä liian vähäisellä henkilöstöllä, niin stressi siinä tulee. Ammattitaitoiset ja potilaasta välittävät hoitajat joutuvat tinkimään, koska aika ei riitä. Kyllähän sellainen stressaa. On se vaan ihme, että muissa pohjoismaissa on mahdollisuus pitää riittävää henkilöstömäärää. No, Norjalla on öljytulot ja Ruotsilla (toistaiseksi vielä) verotulot. Suomesta ei öljyä maasta löydy (viiden litran esiintymiä suurempina määrinä) ja verojakaan ei kerätä haluta. Sitten tingitään palveluista ja saadaan huonompaa.