Jes. Kirjallinen trukkikurssin koe meni heittämällä läpi. Yksi ainoa väärä vastaus. Pääsin vielä ajamaan trukilla ja meininki oli kivaa. Paskaringin vetäminen S40-Volvon hintasella trukilla on siistiä.

Ruotsalaisessa työmoraalissa verrattuna suomalaiseen on se hyvä puoli, että täällä kehotetaan ottamaan rauhallisesti. "Ta det lugna!" sanotaan aina kun joku häslää. Suomessa yleensä kuittaillaan, että "ekkö nää ossaa". Rauhallinen, mutta aikaansaapa työtahti sisältää myös sen hyvän puolen, että töiden jälkeen jaksaa muutakin kuin voihkia, syödä ja katsoa televisiota. Mieli on virkeä ja ruumis vetreä uurastuksen jälkeen. Suomalaisilla olisi paljon opittavaa ruotsalaisilta työn teon suhteen. Toisaalta, suomalaiset osaavat tehdä lugnisti ja saada enemmän aikaankin...

Työilmapiiri on myös hyvä. Yleensä suomalaisessa työpaikassa ainoat opastukset ovat "teeppä tuota". Oppiihan sitä tekemällä, mutta aikaansaapuus, motivaatio ja viihtyvyys ovat huonommat. Nordjobbkaverini joka tekee eräässä varastossa töitä Suomessa sanoi, että koko työpaikan atmosfääri on erillainen. Ruotsissa töissä viihdytään paremmin, eikä vähiten siksi että tekijöitäkin on enemmän.

ICA:n toiminnan pintaraapaisun jälkeen aloin miettiä jo aikaisemmin miettimiäni vähittäistavarakaupan prosesseja. Vähittäiskaupat ja myös monet muutkin yritykset, harrastavat suurta suunnitelmataloutta. Logistiikka on jämptiä, ihmisille myydään halpoja tuotteita ja alennuksilla kulutusta ohjaillaan. Joistain tämä on huonoksi. Suunnitelmataloudessa, joka pohjautuu markkinatalouteen, on kuitenkin omat hyötynsä. Kuluttajahinnat ovat alhaisemmat ja verotuksen kautta valtio voi ohjata myös logistiikkaa ekologisempaan suuntaan. Kun siihen vielä lisää mahdollisuuden kauppiaille hankkia kauppansa valikoimaan lähituotettua ruokaa, niin enpä keksi parempaa systeemiä. Oikeasti.

Tehokkuus ei välttämättä tarkoita hikipäissään juoksemista ja ympäristön raiskaamista ja huonojen tuotteiden tarjoamista ihmisille. Se on sitä, että ajattelee miten hommat lutviutuvat kätevämmin. Valtiolla pitää kuitenkin olla vahva ohjaava rooli, että markkinatalouden vääristymät korjaantuvat. Esimerkkinä ympäristö- ja työlainsäädäntö. Kun ketjuja on tarpeeksi ja niillä on oikeat kilpailumarkkinat, mutta kukaan ei voi ravata kohti pohjaa, niin yritysten, tai vielä paremmin työntekijä- ja asiakasomisteisten osuuskuntien tuottamat kaupan palvelut tuottavat hyvän tuloksen. Lindlin tulo on kuulema laskenut voittomarginaaleja Ruotsissakin (Suomessa alueet joilla Lindl, tuo natsi-siwa, on hinnat ovat alhaisemmat kuin ennen sen tuloa ja suhteessa muihin) ja tietekin hyötyjänä on ensisijaisesti ihmiset jotka asioivat kaupoissa. Tämä tietenkin vaatii palkkojen ja työehtojen yhdenmukaisuutta, jotta hintojen alentuminen ei kaadu työntekijän niskaan.

Tässä jotain hajatelmia työpäivän päätteeksi.